Ironista kyllä, kyseinen tekstipätkä on kirjoitettu kesän aikana, kun tarkoituksenani oli herätellä jälleen kerran blogia hiljaiselolta, mutta edellisiä postauksia selatessa huomaa hiljaiselon olevan enemmän sääntö kuin poikkeus. Mutta ei anneta sen lannistaa, ehkä tällä kertaa seuraava postaus ilmestyy ennen ensi vuotta!
Kuten yllä olin kirjoittanut, olivat erinäiset kirjoitusideat pyörineet usein päässäni, mutta jatkuva stressi söi aina intoa aloittaa kirjoittaminen. Onneksi stressi koulusta, hektisestä kesätyöstä ja etenkin syksyn ylioppilaskirjoituksista on ohi ja tämä lukion uusi jakso tulee vihdoinkin olemaan oikeasti rento kursseiltaan. Niinkin rento, että vietän tälläkin hetkellä kolmen tunnin mittaista hyppytuntia koulupäivänä, jossa itse oppitunteja ei ole kuin se kolme. Toisaalta on hieman turhauttavaa istua päivittäin toimettomana turhaan koululla, mutta toisaalta ehkäpä nämä hypärit ovat hyvä syy käyttää aikaansa tehokkaammin kuin kotona netflixin seurassa. Esimerkiksi eilen sain vihdoinkin itseäni niskasta kiinni ja aloin taas käymään salilla vuoden tauon jälkeen. Toivottavasti herännyt motivaatio kestää mahdollisimman pitkään!
Viime kerrasta on kulunut sen verran aikaa, etten edes harkitse koittavani tiivistää kaikkia kuulumisia tähän postaukseen, mutta ehkä pieni tilannekatsaus olisi suotavaa. Luultavasti tulen myös kertomaan tarkemmin erinäisistä tapahtumista, esimerkiksi wanhojentanssimuistoja tulen luultavasti jakamaan teille. Myöskin suunnitteilla on jonkinnäköistä hiuspostausta, sillä tänä vuonna hiustyyleillä on tullut leikittyä ehkä vähän liikaakin ja jopa radikaalejakin muutoksia on tapahtunut.
Alkuvuotta värittivät niin täysi-ikäistymiseni kuin myös äsken mainitsemani wanhojen tanssit, joka oli mahtava kokemus! Esiintymisjännitys hälveni jo ensiaskeleilla ja tanssit poikaystäväni kanssa menivät pieniä sattumuksia lukuunottamatta täydellisesti.
Keväällä stressasin entistä enemmän lukiota ja uupuvia kurssisuorituksia, mutta onneksi sain kuin sainkin ne hoidettua alta pois. Huolta aiheutti myös uupuva kesätyö, mutta muutaman mutkan kautta sekin onneksi tuli napattua!
Kesää olin odottanut paljon ja olinkin suunnitellut vaikka mitä kivaa kesälle, mutta kesätyö huvipuistossa rajoittikin aika vahvasti näitä kaikkia suunnitelmia. Lisäksi kesätyöni ja poikaystäväni armeijan vuoksi yhteinen aikamme rajoittui täysin viikonloppuiltoihin, kun aamulla oli taas suunnattava "kioskin tädiksi". Työnä kyseinen paikka oli toisaalta opettava, mutta verrattain raskasta niin henkisesti kuin välillä myös fyysisestikin. Onneksi ihana työyhteisö auttoi jaksamisessa, vaikka loppukaudesta kävinkin yhtäaikaisesti koulussa sekä töissä. Lisäksi syksyn kirjoitukset painoivat kovaa vauhtia päälle. Onneksi välillä aikataulut muiden kanssa kohtasivat ja kesämuistojakin sai edes hieman kerrytettyä!
Jälkikäteen kirjoituksiin olisi voinut panostaa paaljon enemmän, mutta toisaalta en ole tyytymätön alustaviin tuloksiin. Esimerkiksi historian tulen uusimaan keväällä, mutta toisaalta olin sangen tyytyväinen lopputulokseen kun ottaa huomioon, että kehnon aikataulutukseni takia aika loppui kesken. Onneksi keväällä kirjoitustilanne onkin tuttu, joten olosuhteet tulevat olemaan suotuisammat ja lopputuloskin ainakin toivonmukaan parempi!
Tällä hetkellä kaikki on oikeastaan mahtavasti! Koko vuoden kestänyt stressi vähän kaikesta on vihdoinkin hälvennyt, tulevaisuudensuunnitelmat jatko-opintoineen ovat jo selkiytymässä ja koulukin tulee olemaan loppuajan ainakin lukujärjestyksen mukaan helppoa ja kivaa! Eikä toisaalta näin abina koulua tule olemaan enää kuin helmikuuhun asti. Ei paha!
Tätä kirjoittaessa tuli huomattua kuinka ikävä tätä kirjoittelua on ollut, onneksi näillä näkymin postauksille tulee riittämään aikaa hyvin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti