torstai 26. lokakuuta 2017

Syksyistä

 Hei taas! Postauksen kuvat ovat viikon takaa, kun olin ystävälläni Hannalla yötä. Emme tehneet mitään erikoista mitä nyt kävimme nappaamassa nämä muutamat kuvat viereisen ladon luona. Muuten loppupäivä kuluikin meillä vain Netflixin seurassa. Ja Kolmen Kaverin!hähää 


Mitään hirmuerikoista ei ole viime aikoina oikeastaan tapahtunut. Päivät ovat kuluneet pääasiassa koulussa hyppytunneilla ja kotonakin on tullut vietettyä aivan liikaa aikaa Netflixin seurassa Jane The Virginia seuraten. Onneksi tasapainoa tähän tuo edes hieman salilla käyminen, jonne olenkin jaksanut raahautua, vaikka alussa pelkäsinkin toista. Ei miusta todellakaan mitään salikissaa saa tekemälläkään, mutta kyllä edes pienien tulosten näkeminen tuo motivaatiota.



Olen myös innoissani siitä, että olen vihdoinkin löytänyt itselleni työn koulun oheen! Pääsin työnvälitysfirman listoille, joten voin sovittaa työajat täysin kouluni ja menojeni mukaan ja tarvittaessa voin myös kieltäytyä tarjotuista vuoroista. En ole kerennyt tekemään vasta kuin kolme vuoroa, mutta voin sanoa työtä ainakin monipuoliseksi. Kaikki työpäivät vietin eri paikoissa vaihtelevissa hommissa. Ainoa miinuspuoli työssä on se, että tatuointikuume kasvaa entistä suuremmaksi palkkapäivän lähestyessä! Toivon mukaan seuraava kuva löytää tiensä iholleni jo ennen kevättä. 


Tulevien leimojen lisäksi odotan suuresti heinäkuun puoliväliä, sillä olemme v i h d o i n k i n päässeet poikaystäväni kanssa yhteisymmärrykseen siitä, mihin maahan haluamme suunnata ensimmäiselle yhteiselle ulkomaanseikkailullemme. Tosin valinnanvaikeuden takia kohde vaihtuikin kohteiksi, kun suuntaamme ensi kesänä  Krakovaan Puolaan sekä Tsekin Prahaan tulevan kolmannen vuosipäivämme kunniaksi. Kahtena edellisenä vuotena emme ole päässeet juhlistamaan vuosipäiviämme, joten suotakoon ensi vuodelle hitusen isompi panostus!                                                                         
   

Olen otsikoiden keksimisen lisäksi aivan surkea keksimään minkäänlaisia lopetuksia, joten lyhyesti ja ytimekkäästi: ensi kertaan!

tiistai 3. lokakuuta 2017

Jälleen kerran

Hei taas pitkästä aikaa!

Jälleen kerran blogi on jäänyt puolikkaaksi vuodeksi hiljaiselolle, vaikka tarkoitus ei tälläkään kertaa ollut käydä näin. Useasti erilaiset postausideat ovat pyörineet päässä, mutta yleensä väsymys tai koulustressi on sysännyt huoletonta kirjoittelua myöhemmälle ajalle. Mutta nyt tähän toivottavasti tulee muutos.


Ironista kyllä, kyseinen tekstipätkä on kirjoitettu kesän aikana, kun tarkoituksenani oli herätellä jälleen kerran blogia hiljaiselolta, mutta edellisiä postauksia selatessa huomaa hiljaiselon olevan enemmän sääntö kuin poikkeus. Mutta ei anneta sen lannistaa, ehkä tällä kertaa seuraava postaus ilmestyy ennen ensi vuotta!


 Kuten yllä olin kirjoittanut, olivat erinäiset kirjoitusideat pyörineet usein päässäni, mutta jatkuva stressi söi aina intoa aloittaa kirjoittaminen. Onneksi stressi koulusta, hektisestä kesätyöstä ja etenkin syksyn ylioppilaskirjoituksista on ohi ja tämä lukion uusi jakso tulee vihdoinkin olemaan oikeasti rento kursseiltaan. Niinkin rento, että vietän tälläkin hetkellä kolmen tunnin mittaista hyppytuntia koulupäivänä, jossa itse oppitunteja ei ole kuin se kolme. Toisaalta on hieman turhauttavaa istua päivittäin toimettomana turhaan koululla, mutta toisaalta ehkäpä nämä hypärit ovat hyvä syy käyttää aikaansa tehokkaammin kuin kotona netflixin seurassa. Esimerkiksi eilen sain vihdoinkin itseäni niskasta kiinni ja aloin taas käymään salilla vuoden tauon jälkeen. Toivottavasti herännyt motivaatio kestää mahdollisimman pitkään!


Viime kerrasta on kulunut sen verran aikaa, etten edes harkitse koittavani tiivistää kaikkia kuulumisia tähän postaukseen, mutta ehkä pieni tilannekatsaus olisi suotavaa. Luultavasti tulen myös kertomaan tarkemmin erinäisistä tapahtumista, esimerkiksi wanhojentanssimuistoja tulen luultavasti jakamaan teille. Myöskin suunnitteilla on jonkinnäköistä hiuspostausta, sillä tänä vuonna hiustyyleillä on tullut leikittyä ehkä vähän liikaakin ja jopa radikaalejakin muutoksia on tapahtunut.

 Alkuvuotta värittivät niin täysi-ikäistymiseni kuin myös äsken mainitsemani wanhojen tanssit, joka oli mahtava kokemus! Esiintymisjännitys hälveni jo ensiaskeleilla ja tanssit poikaystäväni kanssa menivät pieniä sattumuksia lukuunottamatta täydellisesti.




Keväällä stressasin entistä enemmän lukiota ja uupuvia kurssisuorituksia, mutta onneksi sain kuin sainkin ne hoidettua alta pois. Huolta aiheutti myös uupuva kesätyö, mutta muutaman mutkan kautta sekin onneksi tuli napattua!

 Kesää olin odottanut paljon ja olinkin suunnitellut vaikka mitä kivaa kesälle, mutta kesätyö huvipuistossa rajoittikin aika vahvasti näitä kaikkia suunnitelmia. Lisäksi kesätyöni ja poikaystäväni armeijan vuoksi yhteinen aikamme rajoittui täysin viikonloppuiltoihin, kun aamulla oli taas suunnattava "kioskin tädiksi". Työnä kyseinen paikka oli toisaalta opettava, mutta verrattain raskasta niin henkisesti kuin välillä myös fyysisestikin. Onneksi ihana työyhteisö auttoi jaksamisessa, vaikka loppukaudesta kävinkin yhtäaikaisesti koulussa sekä töissä. Lisäksi syksyn kirjoitukset painoivat kovaa vauhtia päälle. Onneksi välillä aikataulut muiden kanssa kohtasivat ja kesämuistojakin sai edes hieman kerrytettyä!


Jälkikäteen kirjoituksiin olisi voinut panostaa paaljon enemmän, mutta toisaalta en ole tyytymätön alustaviin tuloksiin. Esimerkiksi historian tulen uusimaan keväällä, mutta toisaalta olin sangen tyytyväinen lopputulokseen kun ottaa huomioon, että kehnon aikataulutukseni takia aika loppui kesken. Onneksi keväällä kirjoitustilanne onkin tuttu, joten olosuhteet tulevat olemaan suotuisammat ja lopputuloskin ainakin toivonmukaan parempi!


Tällä hetkellä kaikki on oikeastaan mahtavasti! Koko vuoden kestänyt stressi vähän kaikesta on vihdoinkin hälvennyt, tulevaisuudensuunnitelmat jatko-opintoineen ovat jo selkiytymässä ja koulukin tulee olemaan loppuajan ainakin lukujärjestyksen mukaan helppoa ja kivaa! Eikä toisaalta näin abina koulua tule olemaan enää kuin helmikuuhun asti. Ei paha!


Tätä kirjoittaessa tuli huomattua kuinka ikävä tätä kirjoittelua on ollut, onneksi näillä näkymin postauksille tulee riittämään aikaa hyvin!









maanantai 5. joulukuuta 2016

Syitä hymyillä

Olen nyt muutaman kuukauden stressannut tulevia wanhoja, sillä nättiä, mutta sopivan hintaluokan mekkoa, joka kaikenlisäksi olisi oikeaa kokoa JA muualla kuin Lapissa taitaa olla yhtä kaukainen haave kuin lottovoitto tai tyytyväisyys omiin kulmiin... No mutta tänään löysinkin lähes täydellisen mekon, jonka olisin saanut haettua jo viikonloppuna ja myyjälle soittaessani sainkin kuulla, että mekko myytiinkin jo eilen. Loppuillan olenkin onnistunut vellomaan pettymyksessä ja suoraansanoen vitutuksessa kaikkea kohtaan. Tämä sitten inspiroi minua kirjoittamaan tämän postauksen, sillä jään liian helposti vellomaan negatiiviseen oloon ja ehkä kivojen juttujen muistelusta voisi olla hyötyä. Joten itse postauksen aiheeseen, tässä olisi syitä miksi miulla on syytä hymyyn.
 

- Kissanpennut! Kahden pienen vintiön kanssa ei vaan voi olla kauaa allapäin ja tällä hetkellä kuvan riiviö tuhisee vieressä koko illan riehuttuaan.

- Muutaman päivän päästä alkavat wanhojen tanssiharkat, joita odotan innolla vaikka puuttuva mekko aiheuttaakin stressiä ja hetkittäisiä kriisejä.

- Se fakta, että alle kahden kuukauden päästä täysi-ikäistyn, tuntuu niin hassulta kuinka pian se on. Tuntuu kuin olisi vasta ajatellut, että siihen on vielä neljä pitkää vuotta!



- Extemporena hankittu niskasiili, joka on lymyillyt niskassa jo kolmisen kuukautta. Niska kyllä alkaisi jo kaivata parturointia, viime kerrasta on vierähtänyt jo kaksi kuukautta...

- Kun torstaina ja perjantaina vapaatuntien ja peruttujen tuntien takia koulu alkoi vasta 12.45 ja perjantaina koulupäiväni oli hurjat yksi tunti, joka sekin oli itsenäisyyspäiväjuhlan seuraamista.

- Edelliseen myöhäisen koulun alkamisen vuoksi kerkesin kerrankin meikata kouluun muutakin kuin kiireessä kulmat. Rakastan päiviä, kun tietää näyttävänsä kerrankin hyvältä.

- Löysin vihdoinkin elämäni ensimmäisen nudepunan, sävy on ihana ja nautin siitä, ettei punaa tarvitse koko aika olla korjaamassa.




- Nämä asukuvat! Oli kivaa, kun kerrankin jaksoi ottaa ihan kameralla kuvia.

- Muutama viikko enää ja on loma!

- Netflix-sarjat ja se, että yksi parhaimmista kavereistani teki minulle oman käyttäjän netflixiinsä. Aino, oot lovee.

- Hyvin menneet kokeet koeviikolla, vaikka luettuja sivuja saattoikin olla nada


- Keväällä pääsen taas viimekesän työpaikalle kesätöihin, odotan innolla! Paikka on siis ehkä maailman sympaattisin kahvila ja työyhteisö on ihana ja tuli kesän aikana tärkeäksi.

- Poikaystävän kanssa autolla ajelu ja autossa laulelu hänen kanssaan.

- Päiväunet!

- Muutaman kuukauden päästä pääsen itsekin ratin taakse.



- Rakas.

- Muisteltiin yksi yö yhen miun parhaimman kaverin kanssa yläasteajoista. Saatiin myös selvitettyä vanhoja välirikkoon johtaneita asioita yms, Kyseinen ihminen on siis yläasteaikainen ihastukseni ja nykyään ihminen on miulle kuin veli. Jos satut lukemaan tätä niin oot tärkee miulle, vaikka tiiät sen kyllä itsekin.

- Vegaaniset vohvelit! Niitä on nyt tullut syötyä jo kolme kertaa parinviikon sisään, kun ne ovat niin vaivattomia valmistaa,


 - Se, että minulla on vielä yksi leiri isosena edessä. Olin eroamassa kirkosta, mutta lykkän sitä vielä talviloman jälkeen, jolloin viimeinen leirini isosena päättyy.

- Ensikesän suunnitelmat!

- Ichocin nugaavalkosuklaa. Niin hyvää, vaikka onkin kaikkea muuta kuin valkosuklaamaista.


-Nykyinen hiusväri on pysynyt pinkkinä, vaikken ole kahteen kuukauteen edes värjännyt näitä. Ihan hyvin suoraväriltä!

- Löydettiin Aleksin kanssa heiltä mummini entisen kodin kouluopetustaulu, jonka saamme kotiuttaa tulevaan kotiin. Muuttoonhan on vielä roimasti aikaa, mutta kiva suunnitella tulevaa kotia jo vähän etukäteen.

- Instagramin päivittäminen. Tykkään itse lisäillä usein kuvia ja jälkikäteen selailla niitä


- Sopivasti lomaksi napattu flunssa alkaa vihdoinkin hellittää.

- Hassua, että jo alle kahden kuukauden päästä nenääni koristaa septum, jota olen haikaillut jo muutamia vuosia.

- Se, että oikeasti nyt on parempi mieli ja että pääsen pikaisen poikaystävän kanssa puhelun jälkeen nukkumaan vihdoinkin.

Toivottavasti teillä oli kiva päivä!

lauantai 3. joulukuuta 2016

Vegaaninen nyhtökaurawokki tuoreista kasviksista

Sain viime viikonloppuna käsiini vihdoinkin paketillisen paljon kehuttua nyhtökauraa ja tietenkin minunkin piti päästä kokkaamaan tästä jotain hyvää!  Päädyin valitsemaan nyhtökauran limen ja inkiväärin makuisena ja päätin heti paketillisen löytäessäni tehdä siitä nuudeliwokkia tuoreista kasviksista. Vaikkei lopputulos uudesta kulhostakaan huolimatta ollut kovinkaan esteettinen, niin maku on kieltämättä sitäkin parempi!



Jos kaipaat grammalleen ja millilitralleen tarkkoja reseptejä, niin sitten kannattanee lopettaa lukeminen tähän ja siirtyä selailemaan vaikka Chocochiliä tai Kamomillan konditoriaa sillä itse en osaa ruokaa laittaessani seurata tarkkoja reseptejä vaan heittelen kaapeista löytyviä aineksia ja mausteita aivan senhetkisen fiiliksen mukaan ja toivon, että lopputuloksesta kehkeytyy jotain hyvää. Yleensä onneksi näin tapahtuukin.







Tätä ohjetta voi varioida aivan kaappien sisällön ja omien makumieltymystensä mukaiseksi, ensikerralla meinasin lisätä joukkoon vielä kesäkurpitsaa. Kyseisen wokin tekeminen onnistuu kyllä aivan keneltä tahansa, mutta aivan nopea tämä ruoka ei ole. Ainakin itse sain tuhottua aivan liikaa aikaa pelkästään kasvisten pilkkomiseen.




VEGAANINEN NYHTÖKAURAWOKKI TUOREISTA KASVIKSISTA

noin kaksi annosta

2 herkkusientä
2 sipulia
isohko porkkana
paprika
riisinuudeleita (+kuumaa vettä ja kasvisliemikuutio)
limeinkivääri-nyhtökauraa
mausteita (itse käytin ainakin suolaa, pippuria, korianteria, savupaprikaa, chiliä sekä soijakastiketta)
öljyä paistamiseen
päälle sweetchili-kastiketta


1. Pilko ensiksi kaikki kasvikset. Herkkusienet kannattaa jättää melko isohkoiksi paloiksi, porkkana pilkkoa isohkoiksi tulitikkumaisiksi paloiksi ja sipuli ja paprika viipaloida isoiksi siivuiksi.

2. Laita tässä välissä riisinuudelit kuumaan veteen kasvisliemikuution kanssa. Lisäksi voit lorauttaa pienen lorauksen soijakastiketta veden joukkoon. Laitoin itse nuudeleita kaksi "lohkoa". miksi niitä oikein kutsutaan??

3. Paista porkkana, sipuli ja paprika kuumalla pannulla öljyssä niin, että ne pehmenevät hieman, mutta ovat edelleen napakoita. Lisää loppuvaiheessa perään myös herkkusienet, puolikas paketti nyhtökauraa ja pehmeiksi lionneet riisinuudelit, paista jokunen minuutti ja mausta. Wokkisi on valmista!

4. Suosittelen lisäämään annoksen päälle sweetchili-kastiketta!

*Jos jaksat hieman panostaa, niin kannattaa paistaa aivan aluksi nyhtökauraa keijussa tai öljyssä niin, että maku ja koostumus muuttuvat entistäkin paremmiksi, mutta toisaalta itse en tätä tehnyt ja silti oli hyvää.